keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Opiskelu(motivaatio)sta

Huomenna edessä on suuri haaste... Yliopistolle pitäisi nimittäin suoriutua yhdeksäksi! Kyllä, minusta on tullut laiska enkä tältä istumalta kelpaisi yhdellekään navetalle (aamu)lomittajaksi vaikka sellaisiin töihin koulutus löytyykin. Mutta kun viimeisen neljän viikon aikana koulu on aina alkanut aikaisintaan kymmeneltä, olen niin tottunut siihen että saan selailla Dagens Nyheteriä rauhassa aamupalapöydässä..

Muutenkin opiskelutahti täällä on hyvin laiskistuttava. Tai ei ehkä tahti, koska asiasta uuteen siirrytään kyllä päivittäin eikä vanhoja juttuja pahemmin jälkikäteen muistella, mutta tuntimäärät eivät ole mitään ideaaleja tällaiselle olemattomalla itsekurilla siunatulle. Esimerkiksi tänään oli nimittäin tämän viikon pisin päivä: luento kymmenestä kahteentoista, tunnin ruokailu ja luento yhdestä kolmeen. Koko syyslukukauden pisin päivä on ainakin tämän hetken tietojen mukaan samanlainen, 2+2 -tuntinen. Muut päivät onkin sitten sellaisia kahden tunnin pyrähdyksiä opistolla. Että se niistä lukion opettajien "yliopistolla istutte sitten aamusta iltamyöhään luennoilla" -varoituksista, eheh.

Itse kyllä mieluumin istuisin luennoilla vaikka kahdeksasta neljään, kuten huonolla tuurilla joutui lukion tunneilla istumaan, kun ei omatoimisesta opiskelusta vain meinaa tulla mitään. Metrossa sentään tulee usein kirjoja katseltua, mutta se muistiinpanojen tekeminen sitten vähän jää.. Toisaalta, tänään tupsahti postista netin kautta käytettynä ostamani kaksi oppikirjaa ja viime viikolla ostin kampuksen käytettyjen kirjojen putiikista sen kolmannen tänä syksynä tarvittavan, joten nyt voin edes tehdä alleviivauksia kirjoihin metromatkoilla, jes!

Ja ehkä (toivottavasti!) vihdoin parin viikon päästä istun aivot höyryten nenä kirjassa kun 3.11. olisi meikäläisen eka tentti edessä.. Aiheena ruotsin kielioppi - "jee, hypin ilosta"! Varsinkin kun ei riitä että osaa erottaa lauseesta subjektin ja predikaatin ja muistaa mikä on adverbiaali. Mitä en muuten muistanut kurssin alkaessa, kielioppi ei ole koskaan ollut asia jota olisin pahemmin arvostanut ja innokkaasti opetellut, köh.

Tässä ne kaksi kirjaa jotka tänään postissa saapuivat, sen nelisen viikkoa opiskelun aloituksen jälkeen vaikka niitä olisi periaatteessa heti alusta asti tarvinnut:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti