Oleelliset kielipohdinnat part. x

Haha, pitäisköhän ihan tosissaan alkaa arkistoida (ihan vaan itselleni muistutukseksi: "alkaa tehdä", ei "alkaa tekemään") noita Maikkarin linkkitekstihassuiluja :D Ehkä ei, mutta tässä nyt kuitenkin taas pari:

31.3. bongattua: "Raskaana olevan Snookin kuppikoko kasvaa kuhinalla, katso". Millaista on kuhinalla kasvaminen?

Kuhinasta tulee kyllä mieleen nopeasti vipeltävät muurahaiset joten ehkä tuo voisikin olla ihan käyttökelpoinen sana tuossa yhteydessä, vaikka kohina mulle kyllä tulisi ensimmäisenä mieleen.. Toisaalta: miksi kohina ylipäätään tarkoittaa nopeaa / nopeutta? Kohinasta tulee mieleen lähinnä aaltojen tai radion kohina, enkä nyt tiedä minkä verran niillä on nopeuden kanssa tekemistä..

6.4. havaittu: linkkitekstinä "Mies kadotti kenkänsä ja itsensä – soitti hätäkeskuksesta apua", jutun otsikko: "Poliisi etsii kylmissään olevaa miestä - soitti itse hätäkeskukseen". Pakko kyllä myöntää että voi tuon linkkitekstin oikeinkin ymmärtää, mutta itse ajattelin heti ensimmäisenä että kenkänsä ja itsensä kadottanut mies oli sisällä hätäkeskuksen tiloissa soittaessaan apua. Voisikohan tuossa käyttää elatiivin (-sta) sijasta ablatiivia (-lta), ts. sanoa "soitti hätäkeskukselta apua"? Sitten ei ainakaan voisi ymmärtää että henkilö olisi ollut hätäkeskuksella soittelemassa...

Ja itseasiassa tuon itse jutun otsikonkin voisi ymmärtää niin että poliisi oli se joka soitti hätäkeskukseen miestä etsiessään.. Ihmettelen kyllä muutenkin miksi niin lyhyt sana kuin "joka" on korvattu viivalla (mikä tuon viivan nimi tuossa yhteydessä on?). Linkkitekstissä se on ihan perusteltu, mutta tuo otsikko on ainakin meikäläisen makuun vain outo tuon viivan kanssa - eikä nelikirjaiminen sana kaiketi otsikkotekstiä olennaisesti pidentäisi.

~~

Lisäksi eräs ehkä maailman oleellisin asia jota tuli taas mietittyä eräänä päivänä: ruotsin eftermiddag ja englannin afternoon olisivat suoraan suomeksi käännettynä "jälkeenkeskipäivä(n)". Itseasiassa tällä kertaa on logiikka ainakin meikäläisen mielestä indo-euroopan puolella, iltapäivä kuulostaa mielestäni siltä että sen pitäisi olla noin klo. kuusi illalla tms., ei esim joskus kahden aikaan. Ilta tarkoittaa kuitenkin vähän myöhempää..

~~

Entä miksi täällä eräällä kurssilla meille opetettiin että Stockholm on suomeksi Tukholma koska suomessa ei voi sana alkaa kaksoiskonsonantilla? Pari päivää sitten kuitenkin tajusin että alkaahan Sveitsikin kaksoiskonsonantilla - onko v sitten "puolivokaali" jollainen kenties olisi sallittu konsonantin kanssa sanan alussakin?

~~

Ja onko suomessa (/ Suomessa) etunimiä jotka loppuisivat n-kirjaimeen? Tai itseasiassa tuon n:n tilalla voisi olla aika moni muukin konsonantti.. S-loppuisia löytyy ainakin Joonas, mutta suurin osa äkkiseltään mieleen tulevista on kyllä vokaaliloppuisia, vieläpä a:han loppuvia tarkalleen ottaen.. Mietin siis ihan "alkuperäisiä" suomalaisia nimiä, jotka ovat jo vuosikymmeniä löytyneet nimivalikoimista. Yleensähän monet nimet on kyllä alkuperältään jonkin muun maalaisia mutta kaipa nyt esimerkiksi vaikka Maijaa voi aika suomalaiseksi nimeksi sanoa (vaikka se tuleekin Mariasta joka taas tulee jostain melkoisen kaukaa).

~~

Entäs aprilli sitten. Monessa eurooppalaisessa kielessä on ihan loogista että ensimmäisenä päivänä huhtikuuta, The First of April, kiljutaan "April april", ja jotain silli-kuravesi-lorua perään (paitsi että Wikipedian mukaan suomalaiset taitaa ihan yksinään läträillä sen kuraveden kanssa). Mutta onkohan joskus aikoinaan sattunut pieni ymmärrysmoka tuota perinnettä Suomeen siirrettäessä - muiden kielten logiikan mukaan Suomessa pitäisi toivotella huhtikuuta eikä aprillia, am I right? Jep, kyllähän se aprilli nyt paljon paremmalta kuulostaa eikä kaikkea tarvitse aina niin kirjaimellisesti ottaa, mutta mietin vain että moniko suomalainen liittää aprillin samalla tavalla huhtikuuhun kuin esimerkiksi englantilaiset ja ruotsalaiset joilla on yksi ja sama sana aprillille ja huhtikuulle. Ja voisiko suomi olla missannut koko jutun pointin (olkoot nyt joku kiltti ja kertokoot että pointille on suomenkielinen vastine, jooko?!), joka muissa maissa voisi olla ollut ikäänkuin huhtikuun, ja kevään, alun "juhlistaminen" sen sijaan että tarkoitus olisi aina ollut vain pilailla toisten kustannuksella..

Maikkarin otsikoinneista, psykolingvistiikkaa, opettaja- ja nimivalitusta..

Tämä on sitten hyvin sekalainen ja ainoastaan kieleen ja opiskeluihini liittyvä sekava postaus, ihan vain ennakkovaroituksena. Kuvat on otettu 23.3. yliopistolta + keskustasta + Bagarmossenista / lähistöltä. Jep, kunnollisempi kamera ei ole päässyt edelleenkään ulkoilemaan..

MTV3:n etusivulla bongasin linkin juttuun nimellä "Unohda dieetit ja yhdeksän muuta tapaa nopeuttaa rasvanpolttoa". Itse jutun nimi on kuitenkin täysin päinvastainen: "10 keinoa – näin nopeutat kehosi rasvanpolttoa!" Linkissä siis käsketään unohtamaan niin dieetit kuin rasvanpolttaminenkin, kun taas jutussa kehotetaan nopeuttamaan rasvanpolttoa. Ristiriitaista kenties?

Toisaalta linkki Eva Wahlströmistä kertovaan juttuun väitti (nyt kun vähän myöhemmin etsin linkkiä tuohon artikkeliin niin totesin että olihan tuo teksti jo ehtinyt vaihtua) että "Wahlström uupui treenistä – leikkii maaten poikansa kanssa". Olenko ainut jolle tuli ensilukemalla mieleen jotain vähemmän soveliasta tuosta "maata"-verbistä? (*) Jutun oikea luonne paljastui kuitenkin onneksi itse jutun otsikosta: "Treenaus uuvutti Eva Wahlströmin: En jaksa leikkiä pojan kanssa". Onkohan tuo kaksoispisteen perässä oleva osuus muuten sitaatti jonka ympärillä pitäisi olla lainausmerkit, vai eikö niitä yleensäkään käytetä otsikoissa?

Tiedän, ei todellakaan pitäisi vierailla Maikkarin sivuilla jos yhtään välittää rakkaasta äidinkielestään. Jos sivuilta löytyvät virheet eivät ole yllä kuvatun laisia niin sitten löytyy muuten vaan ajatusvirhettä tai kirjoitusvirhettä. Ja onko muiden silmiin pistänyt se että Halosesta julkaistaan Maikkarin sivuilla usein kuvia mahdollisimman epäedustavilla ilmeillä?

Kyllä, teen minäkin (paljon) virheitä äidinkielenikin suhteen, mutta en väitäkään itseäni ammattilaiseksi, jollaisia toivoisin kuitenkin MTV3:n leivissä työskentelevän.. Sitä ammattilaisuutta ei tosin kyllä kys. sivuston juttujen tasostakaan huomaa, pakko myöntää.


Lainasin myös kirjastosta äskettäin erään suomenkielisen kirjan josta ensimmäisen sivun luettuani en vain yksinkertaisesti voinut jatkaa. Se teksti oli kauheinta mitä muistan ikinä mistään kaunokirjallisesta teoksesta lukeneeni! Niiiin väkinäistä, töksähtelevää, aiaiai. Totesin tosin sitten että kirjan alkuperäiskieli ei ollut suomi vaan että se oli käännetty, joten ehkä en vielä menetä toivoani suomalaisen kirjallisuuden tason suhteen - vain käännetyn kirjallisuuden. Sotii kyllä sitä vastaan että itsekin haluaisin tulevaisuudessa ehkä mahdollisesti toimia kääntäjänä ainakin jonkin verran kenties (ai mitenniin en osaa päättää mitä haluan elämälläni tehdä), mutta ehkä pääsen tuosta kirjasta saamani trauman yli tässä parin vuoden aikana ennen kuin tästä koulusta / ohjelmasta valmistuminen kuuluu suunnitelmiin.

***


* Tuon lauseen "tvetydighet", siis tulkinnanvaraisuus tms., toi mieleen viime jakson psykolingvistiikan ryhmätyön jossa meidän ryhmä yritti selvittää mitä aivoissa oikeastaan tapahtuu kun luemme / kuulemme "tulkinnanvaraisen" (tvetydig) lauseen. Juttuhan liittyy siihen että kun aivot automaattisesti alkavat jäsentää lauseita (**) niin mahdollisesti jäsentäminen tapahtuu "moduuleittain" ilman että sanan merkitystä (semanttisia ominaisuuksia) otetaan huomioon jäsentämisen alkuvaiheessa.
Siispä jos lause on esim. "Calle läste boken som Lisa tyckte om i biblioteket" voidaan se jäsentää niin että prepositiofraasi (PP) "i biblioteket" liittyy joko ensimmäiseen verbifraasiin, VP:iin, (-> Calle läste boken i biblioteket) tai toiseen VP:iin (Lisa tyckte om boken i biblioteket). Kun lukija tietää sanojen merkitykset niin on suht selvää että "i biblioteket" viittaa tuohon ensimmäiseen VP:iin, siis että Calle luki kirjastossa eikä niin että Lisa tykkäsi kirjasta kirjastossa (koska tykätä-verbiä ei oikein voi kytkeä mihinkään paikkaan - miksiköhän tällaisia verbejä oikeasti kutsutaan?).
Moduulisiin "strategioihin" kuuluvan late closure -teorian mukaan uusin lauseessa ilmenevä "yksikkö", ts. sana, kytketään siihen yksikköön jota on viimeisimmäksi käsitelty, eli kun sanan semanttisia ominaisuuksia ei oteta huomioon niin tuossa esimerkissä PP liitettäisiin virheellisesti toiseen VP:iin, joka johtaisi "garden path" -efektiin joka aiheuttaisi sen että kun semanttiset ominaisuudet jäsentämisen toisessa vaiheessa otettaisiin huomioon niin koko jäsentäminen jouduttaisiin tekemään uudelleen alusta lähtien alkuperäisen jäsennyksen virheellisyyden takia.

Huutakoot "hip" se joka tajusi! :D Tai se jota kiinnosti yhtä paljon kuin meikäläistä - vastahan mä hehkutin miten tykkään koko tästä aineesta! Lukuunottamatta sitä fonetiikkaa, yhä edelleen. Harmi että psykolingvistiikan kurssin piti just se laitoksen vaikeatajuisin ja vähiten motivoituneen oloinen opettaja, odotin kurssia hirmuisella innolla (luinhan lukiossa niin koulukohtaiset kuin valtakunnallisetkin psykan kurssit) mutta kurssin aikana into laski kuin lehmän häntä, kunnes se sitten nousi taas kun väsäsin oman osani ryhmätyöstä kurssin viimeisellä viikolla ja aloin päästä kunnolla sisälle aiheeseen..


** Taas piti katsoa sanakirjasta: näitä iloja kun oppikirja on englanniksi, opiskelen muuten ruotsiksi ja yritän selittää asioita suomeksi. To parse = parsa = jäsentää - oodi kielemme ei-indoeurooppalaisille sukujuurille ja sille että emme ainakaan ennen halunneet lainata sanoja jos oli mahdollista tehdä niistä oma versio!)


*** Meinasin ihan unohtaa kaikessa tässä kieli-innostuksessani mainita, mutta meillä on semantiikkakurssilla ihan supisuomalainen opettaja, joka on asunut Tukholmassa syyskuusta lähtien. Ensimmäisiä tunteita kun huomasin että opettaja (****) on suomalainen olivat masennus ja turhautuneisuus. En halua kuunnella kun joku puhuu ruotsia suomalaisella "aksentilla", ts. aksentittomuudella ja ilman niitä ihania ihmeellisiä s-versioita joita en itsekään osaa lausua.
Puhun ihan varmasti yhtä huonoa ruotsia kuin kys. opettaja, mutta pointti on se että mun ei tarvitse itse itseäni kuunnella :D Rakastan kuunnella riikinruotsia ja yrittää samalla oppia itsekin puhumaan sitä, ja nyt puolet meidän loppukevään tunneista pitää suomalainen jonka puheista kyttään virheitä koko ajan. Itsekin teen kyllä ihan samanlaisia virheitä, mutta hei, en sentään ole opettaja yliopistossa! En haluaisi olla ilkeä ja uskon kyllä että kys. henkilö on luultavasti mukava suomalaisuuden rajoissa, mutta mua nyt vaan ärsyttää kun en saakaan kuunnella riikinruotsia koko aikaa :|
Opin kuitenkin jotain ihan uutta suomen kielestä eilen kys. opettajan tunnilla: yksi kiertoilmaus karhulle on metsän omena. Mietin koko eilisen päivän että mitäs hittavaista, termi "metsän kuningas" on kyllä tuttu mutta kun opettaja selitti metsän omenasta niin olin ihan että öööh. Sitten oli pakko tarkastaa maailman luotettavimmasta lähteestä (huomaa sarkasmi), Wikipediasta, ja ilmeisesti tuo ihan totta on.. Ei tosin vissiin mikään kovin uusi tai käytetty kiertoilmaus kun en ole ennen törmännyt? Tuon ansiosta opin kyllä myös että Ruotsissa hirvi on metsän kuningas karhun sijasta. Kiinnostaisi tietää miksi näin..


**** Opettajan nimi on muuten Matti. Onneksi ruotsalaiset eivät tiedä että Matti ja Maija on Suomessa sellainen typerä nimipari jota käytetään esimerkeissä yms. ja joka on osasyy siihen että vihasin nimeäni pitkään, nimim. ala-asteella yhden Matin kanssa samalla luokalla ollut Maija. Eikä sekään helpota maijojen elämää lapsena että löytyy Maija Poppanen, Maija Mehiläinen, Maija Maitoparta, mehumaija, Musta Maija.. Ja kun ala-asteen kirjahyllystä vielä löytyy Teemu-sarjan kirja jossa Teemu ja hänen siskonsa Maija hilluvat alasti ja vertailevat eroja siinä miten tytöt ja pojat pissaa niin hauskuus muille luokkalaisille on valmis, nimim. Maija jonka veljen nimi on Teemu.. (Että kiitos vaan porukat :D)
Onneksi ulkomailla olen alkanut päästä eroon tuosta suuresta katkeruudesta nimeäni kohtaan, muualla sillä ei ilmeisesti ole samanlaisia kytköksiä ja ainakin Euroopassa useimmista kielistä löytyy jonkinlainen versio kys. nimestä niin ettei sitä edes sanota kovin väärin yleensä. Kirjoitusasu kyllä vaihtelee Majasta Maiaan ja Mayaan, ts. kaikkia muita variantteja näkee paitsi sitä oikeaa, mutta mitäs pienistä. Tai no Majiaan en kyllä ole vielä törmännyt, sitä odotellessa!

Terveisiä kieli-intoilijalta Pohjois-Karjalasta

Mistä huomaa olevansa kotikotona Pohjois-Karjalassa Tukholman sijasta? Ainakin siitä että pankissa asioivista suurin osa on pukeutunut tuulipukuihin tai jopa metsästysasuihin, ja lisäksi siitä käsinkosketeltavan kärsimättömyyden määrästä kun kaikki haluavat saada asiansa hoidetuksi ennen sulkemisaikaa.. Se siitä, ihan muusta tulin kirjoittelemaan, nimittäin:

Näin tulevana kielitieteilijänä (...) silmilleni on pompannut eräs juttu mediasta. Helsingin sanomat uutisoi Kielitoimiston sanakirjaan uusina tulevista sanoista, joiden joukkoon ei kuitenkaan hyväksytty esimerkiksi sanoja soinismi ja arabikevät, koska "Soinismi on yhden henkilön nimeen perustuvia muodoste, eikä Kielitoimiston sanakirjaan yleensä oteta sellaisia, ainakaan ennen kuin ne ovat olleet kielessä hyvin kauan. -- ja arabikevätkin liittyy yhteen tiettyyn tapahtumaketjuun." Sanakirjan päätoimittaja, Eija-Riitta Grönros, sanoo lisäksi että "Kestää myös aikansa, kun seurataan, jääkö sana kieleen vai onko kyseessä tilapäinen ilmiö".

Dagens Nyheterissä taas uutisoitiin ruotsalaisen nyordlistan julkaisusta. En tiedä päätyvätkö tuon listan sanat jossain vaiheessa sanakirjaan vai mitä niille tehdään, mutta ainakin sanojen merkitykset selitetään tuolla julkisella listalla. Sinne päätyneitä uusia sanoja ovat esimerkiksi Juholtare, terja ja arabisk vår. Sekä Juholtare että terja perustuvat yksittäisten henkilöiden nimiin (Juholtare poliitikko Håkan Juholtin nimestä, tarkoittaa hätiköityä lausuntoa joka on peruttava pian; terja valokuvaaja Terje Hellesøn nimestä, tarkoittaa kuvan manipulointia "epärehellisessä" tarkoituksessa) ja arabisk vår on arabikevät, joka ei siis Suomessa päässyt sanakirjaan. Språkrådetin nyordsredaktör (öö, kielineuvoston uusiosanatoimittaja? :D) toteaa artikkelissa että "Vi vill samla upp så många nya ord som möjligt medan de är nya och färska" (eli halutaan koota mahdollisimman monia sanoja kun ne vielä ovat uusia ja tuoreita, vrt. mitä Suomen sanakirjaan otettaven sanojen kokoamisesta sanottiin).

Miksei Suomessakin julkaista tuollaista uusiosanalistaa, vaikka sitten sellaisistakin sanoista joita vain on harkittu sanakirjaan?

Ja miksei Suomessa (edelleen) käytetä televisio-sanan sijasta sanaa näköradio?! Se sopisi paljon loogisemmin suomen sananmuodostustekniikkaan kuin joku kreikka-latina-lainaussotku. Pakko muuten hehkuttaa että rakastan sitä miten suomessa ainakin "vanhoina hyvinä aikoina" haluttiin ennemmin muodostaa täysin suomenkielisiä sanoja sen sijaan että vain repäistään joku höpölöpösana jostain muusta kielestä. Esimerkiksi maailma on yksi lemppareistani: maa + ilma = maailma. Olisipa se muissakin kielissä yhtä loogista..

Hitusen tähän liittyen luin toisenkin Dagens Nyheterin artikkelin, aiheena ruotsinkielen tulevaisuudennäkymät. Siellä Språkrådetin kielituntija Susanna Karlsson sanoo että kieleen on kenties kotiutumassa uusi persoonapronomini hen, joka on siis sukupuolineutraali "hän". Karlsson sanoo että sana on vain keksitty, sitä ei siis aiemmin ole ruotsista löytynyt, ja että sille kyllä on tarvetta esimerkiksi kun kirjoittaa jostakusta jonka sukupuolta ei tiedä. Koulussa olen kuullut että kyseinen pronomini luultavasti on muokattu versio suomen hän-pronominista, nyt voidaan olla ylpeitä! Vaikka Suomestakin kyllä löytyy niitä joiden mielestä meidänkin kielessämme pitäisi olla erikseen persoonapronominit miehelle ja naiselle, ja jostain kumman syystä vieläpä niin että miehiä tarkoittava sana voisi, yllätys yllätys, olla hän, kun taas naisille pitäisi keksiä uusi pronomini. Joopa joo.

Tuon DN:n toisen artikkelin lopussa myös todetaan että ruotsiin otetaan turhankin helposti ilmaisuja erityisesti englannista - jopa sellaisia ilmaisuja joille löytyy jo ennestään ruotsinkielinen sana. Toivottavasti näin ei käy suomenkin kohdalla!