Tämä on sitten hyvin sekalainen ja ainoastaan kieleen ja opiskeluihini liittyvä sekava postaus, ihan vain ennakkovaroituksena. Kuvat on otettu 23.3. yliopistolta + keskustasta + Bagarmossenista / lähistöltä. Jep, kunnollisempi kamera ei ole päässyt edelleenkään ulkoilemaan..
MTV3:n etusivulla bongasin linkin juttuun nimellä "Unohda dieetit ja yhdeksän muuta tapaa nopeuttaa rasvanpolttoa". Itse jutun nimi on kuitenkin täysin päinvastainen: "10 keinoa – näin nopeutat kehosi rasvanpolttoa!" Linkissä siis käsketään unohtamaan niin dieetit kuin rasvanpolttaminenkin, kun taas jutussa kehotetaan nopeuttamaan rasvanpolttoa. Ristiriitaista kenties?
Toisaalta linkki Eva Wahlströmistä kertovaan juttuun väitti (nyt kun vähän myöhemmin etsin linkkiä tuohon artikkeliin niin totesin että olihan tuo teksti jo ehtinyt vaihtua) että "Wahlström uupui treenistä – leikkii maaten poikansa kanssa". Olenko ainut jolle tuli ensilukemalla mieleen jotain vähemmän soveliasta tuosta "maata"-verbistä? (*) Jutun oikea luonne paljastui kuitenkin onneksi itse jutun otsikosta: "Treenaus uuvutti Eva Wahlströmin: En jaksa leikkiä pojan kanssa". Onkohan tuo kaksoispisteen perässä oleva osuus muuten sitaatti jonka ympärillä pitäisi olla lainausmerkit, vai eikö niitä yleensäkään käytetä otsikoissa?
Tiedän, ei todellakaan pitäisi vierailla Maikkarin sivuilla jos yhtään välittää rakkaasta äidinkielestään. Jos sivuilta löytyvät virheet eivät ole yllä kuvatun laisia niin sitten löytyy muuten vaan ajatusvirhettä tai kirjoitusvirhettä. Ja onko muiden silmiin pistänyt se että Halosesta julkaistaan Maikkarin sivuilla usein kuvia mahdollisimman epäedustavilla ilmeillä?
Kyllä, teen minäkin (paljon) virheitä äidinkielenikin suhteen, mutta en väitäkään itseäni ammattilaiseksi, jollaisia toivoisin kuitenkin MTV3:n leivissä työskentelevän.. Sitä ammattilaisuutta ei tosin kyllä kys. sivuston juttujen tasostakaan huomaa, pakko myöntää.
Lainasin myös kirjastosta äskettäin erään suomenkielisen kirjan josta ensimmäisen sivun luettuani en vain yksinkertaisesti voinut jatkaa. Se teksti oli kauheinta mitä muistan ikinä mistään kaunokirjallisesta teoksesta lukeneeni! Niiiin väkinäistä, töksähtelevää, aiaiai. Totesin tosin sitten että kirjan alkuperäiskieli ei ollut suomi vaan että se oli käännetty, joten ehkä en vielä menetä toivoani suomalaisen kirjallisuuden tason suhteen - vain käännetyn kirjallisuuden. Sotii kyllä sitä vastaan että itsekin haluaisin tulevaisuudessa ehkä mahdollisesti toimia kääntäjänä ainakin jonkin verran kenties (ai mitenniin en osaa päättää mitä haluan elämälläni tehdä), mutta ehkä pääsen tuosta kirjasta saamani trauman yli tässä parin vuoden aikana ennen kuin tästä koulusta / ohjelmasta valmistuminen kuuluu suunnitelmiin.
***
* Tuon lauseen "tvetydighet", siis tulkinnanvaraisuus tms., toi mieleen viime jakson psykolingvistiikan ryhmätyön jossa meidän ryhmä yritti selvittää mitä aivoissa oikeastaan tapahtuu kun luemme / kuulemme "tulkinnanvaraisen" (tvetydig) lauseen. Juttuhan liittyy siihen että kun aivot automaattisesti alkavat jäsentää lauseita (**) niin mahdollisesti jäsentäminen tapahtuu "moduuleittain" ilman että sanan merkitystä (semanttisia ominaisuuksia) otetaan huomioon jäsentämisen alkuvaiheessa.
Siispä jos lause on esim. "Calle läste boken som Lisa tyckte om i biblioteket" voidaan se jäsentää niin että prepositiofraasi (PP) "i biblioteket" liittyy joko ensimmäiseen verbifraasiin, VP:iin, (-> Calle läste boken i biblioteket) tai toiseen VP:iin (Lisa tyckte om boken i biblioteket). Kun lukija tietää sanojen merkitykset niin on suht selvää että "i biblioteket" viittaa tuohon ensimmäiseen VP:iin, siis että Calle luki kirjastossa eikä niin että Lisa tykkäsi kirjasta kirjastossa (koska tykätä-verbiä ei oikein voi kytkeä mihinkään paikkaan - miksiköhän tällaisia verbejä oikeasti kutsutaan?).
Moduulisiin "strategioihin" kuuluvan late closure -teorian mukaan uusin lauseessa ilmenevä "yksikkö", ts. sana, kytketään siihen yksikköön jota on viimeisimmäksi käsitelty, eli kun sanan semanttisia ominaisuuksia ei oteta huomioon niin tuossa esimerkissä PP liitettäisiin virheellisesti toiseen VP:iin, joka johtaisi "garden path" -efektiin joka aiheuttaisi sen että kun semanttiset ominaisuudet jäsentämisen toisessa vaiheessa otettaisiin huomioon niin koko jäsentäminen jouduttaisiin tekemään uudelleen alusta lähtien alkuperäisen jäsennyksen virheellisyyden takia.
Huutakoot "hip" se joka tajusi! :D Tai se jota kiinnosti yhtä paljon kuin meikäläistä - vastahan mä hehkutin miten tykkään koko tästä aineesta! Lukuunottamatta sitä fonetiikkaa, yhä edelleen. Harmi että psykolingvistiikan kurssin piti just se laitoksen vaikeatajuisin ja vähiten motivoituneen oloinen opettaja, odotin kurssia hirmuisella innolla (luinhan lukiossa niin koulukohtaiset kuin valtakunnallisetkin psykan kurssit) mutta kurssin aikana into laski kuin lehmän häntä, kunnes se sitten nousi taas kun väsäsin oman osani ryhmätyöstä kurssin viimeisellä viikolla ja aloin päästä kunnolla sisälle aiheeseen..
** Taas piti katsoa sanakirjasta: näitä iloja kun oppikirja on englanniksi, opiskelen muuten ruotsiksi ja yritän selittää asioita suomeksi. To parse = parsa = jäsentää - oodi kielemme ei-indoeurooppalaisille sukujuurille ja sille että emme ainakaan ennen halunneet lainata sanoja jos oli mahdollista tehdä niistä oma versio!)
*** Meinasin ihan unohtaa kaikessa tässä kieli-innostuksessani mainita, mutta meillä on semantiikkakurssilla ihan supisuomalainen opettaja, joka on asunut Tukholmassa syyskuusta lähtien. Ensimmäisiä tunteita kun huomasin että opettaja (****) on suomalainen olivat masennus ja turhautuneisuus. En halua kuunnella kun joku puhuu ruotsia suomalaisella "aksentilla", ts. aksentittomuudella ja ilman niitä ihania ihmeellisiä s-versioita joita en itsekään osaa lausua.
Puhun ihan varmasti yhtä huonoa ruotsia kuin kys. opettaja, mutta pointti on se että mun ei tarvitse itse itseäni kuunnella :D Rakastan kuunnella riikinruotsia ja yrittää samalla oppia itsekin puhumaan sitä, ja nyt puolet meidän loppukevään tunneista pitää suomalainen jonka puheista kyttään virheitä koko ajan. Itsekin teen kyllä ihan samanlaisia virheitä, mutta hei, en sentään ole opettaja yliopistossa! En haluaisi olla ilkeä ja uskon kyllä että kys. henkilö on luultavasti mukava suomalaisuuden rajoissa, mutta mua nyt vaan ärsyttää kun en saakaan kuunnella riikinruotsia koko aikaa :|
Opin kuitenkin jotain ihan uutta suomen kielestä eilen kys. opettajan tunnilla: yksi kiertoilmaus karhulle on metsän omena. Mietin koko eilisen päivän että mitäs hittavaista, termi "metsän kuningas" on kyllä tuttu mutta kun opettaja selitti metsän omenasta niin olin ihan että öööh. Sitten oli pakko tarkastaa maailman luotettavimmasta lähteestä (huomaa sarkasmi), Wikipediasta, ja ilmeisesti tuo ihan totta on.. Ei tosin vissiin mikään kovin uusi tai käytetty kiertoilmaus kun en ole ennen törmännyt? Tuon ansiosta opin kyllä myös että Ruotsissa hirvi on metsän kuningas karhun sijasta. Kiinnostaisi tietää miksi näin..
**** Opettajan nimi on muuten Matti. Onneksi ruotsalaiset eivät tiedä että Matti ja Maija on Suomessa sellainen typerä nimipari jota käytetään esimerkeissä yms. ja joka on osasyy siihen että vihasin nimeäni pitkään, nimim. ala-asteella yhden Matin kanssa samalla luokalla ollut Maija. Eikä sekään helpota maijojen elämää lapsena että löytyy Maija Poppanen, Maija Mehiläinen, Maija Maitoparta, mehumaija, Musta Maija.. Ja kun ala-asteen kirjahyllystä vielä löytyy Teemu-sarjan kirja jossa Teemu ja hänen siskonsa Maija hilluvat alasti ja vertailevat eroja siinä miten tytöt ja pojat pissaa niin hauskuus muille luokkalaisille on valmis, nimim. Maija jonka veljen nimi on Teemu.. (Että kiitos vaan porukat :D)
Onneksi ulkomailla olen alkanut päästä eroon tuosta suuresta katkeruudesta nimeäni kohtaan, muualla sillä ei ilmeisesti ole samanlaisia kytköksiä ja ainakin Euroopassa useimmista kielistä löytyy jonkinlainen versio kys. nimestä niin ettei sitä edes sanota kovin väärin yleensä. Kirjoitusasu kyllä vaihtelee Majasta Maiaan ja Mayaan, ts. kaikkia muita variantteja näkee paitsi sitä oikeaa, mutta mitäs pienistä. Tai no Majiaan en kyllä ole vielä törmännyt, sitä odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti