Päädyin siis Tukholmaan opiskelemaan lingvistiikkaa melko extempore-tyyliin. Ollessani Islannissa kesätöissä sain tietää että ovet Helsingin yliopistoon eivät meikäläiselle auenneet, ja tietysti kun pohjoismaisten kielten opiskelu Helsingin yliopistossa oli ainut asia mitä olisin Suomessa halunnut tehdä, suuntautuivat suunnitelmani heti ulkomaille. Alunperin etsin töitä vähän joka puolelta maailmaa, Uudesta Seelannistakin sain työtarjouksen mutta se paikka ei kuitenkaan vaikuttanut ihan mulle tarkoitetulta juuri nyt (ei hätää [äiti], Australia kuuluu edelleen haaveisiini joten eiköhän U-S:ssa tule joskus ainakin pyörähdettyä ^.~).
Jonkin ihmeellisen sattuman kautta päädyin studera.nu-sivuille, josta löytyy siis opiskeluinfoa Ruotsia koskien (tuolloin löytyi myös opiskeluhaku ja oikeastaan ihan kaikki opiskeluinfo tuosta osoitteesta, nykyään itse kouluihin hakeminen tapahtuu osoitteessa antagning.se). Sieltä bongasin linkin "sen anmälning", eli myöhäinen ilmoittautuminen. Ja kappas - Tukholman yliopistoon olikin paikkoja vielä auki, vaikka haku varsinaisesti olikin ollut jo aikoja sitten! Muut yliopistot mua eivät pahemmin edes kiinnostaneet, koska ajattelinhan jo silloin joskus vuosia sitten ekalla Tukholma-reissullani että olisipa Tukholmassa kiva asua joku päivä..
Tuumasta toimeen siis (no, mietin sentään melkein kokonaisen päivän uskaltaisinko hakea vieraaseen maahan opiskelemaan yliopistoon ekaa kertaa, mutta se vaikutti fiksuimmalta vaihtoehdolta elämälleni).. Kiinnostavin Tukholman tuonhetkisistä ainevaihtoehdoista oli lingvistiikka, joka ilmeisesti kulkee Suomessa yleisen kielitieteen nimellä. Ei haitannut että en ollut moisesta aineesta varmaan kuullutkaan aikaisemmin: kuvaus vaikutti tarpeeksi kiinnostavalta!
Kysyin vielä lingvistiikan laitoksen "opinto-ohjaajalta" olisivatko ruotsinkielentaitoni edes periaatteessa tarpeeksi hyvät lukiokurssien pohjalta että voisin edes hakea lingvistiikkaa opiskelemaan, koska "engelska B":n lisäksi vaadittiin "svenska som andraspråk B" ja jostain tulkkasin että se olisi vaatinut muistaakseni pitkän ruotsin opiskelun lukiossa tai muuta vastaavaa. "Opokaan" ei kuitenkaan ollut varma asiasta, mutta laitoin hakemuksen menemään.
Jännäilin vastauksen saamista kovasti muutaman viikon, kunnes koulun alku eli elokuun loppu oli mennyt ohi ja aloin totuttautua ajatukseen työttömyydestä ja koti-Suomesta.. Eräänä perjantaina sain kuitenkin sähköpostin että mut on hyväksytty opiskelemaan lingvistiikkaa kokonaisen "kandidatprogrammin" eli kolmen vuoden verran! Pientä hilpeyttä herätti kaiken lisäksi viestin lause "Första kursen har redan startat, så det är bra om du kan komma så snart som möjligt." Olin siis tosiaan tuolloin vielä Islannissa, lento Köpiksen kautta Helsinki-Vantaalle oli tosin varattu tasan viikon päähän ja ensimmäinen konkreettinen tekoni Tukholmaan muuton suhteen olikin muuttaa lento Köpis-Hesa lennoksi Köpis-Tukholma. Siinä vaiheessa aloin jo vähän tajuta että ihan oikeasti kohta asuisin Tukholmassa :D
Tukholman äärimmäisen huonosta asuntotilanteesta kuulleena tsekkasin heti netistä parit sivut joilla ilmoitellaan vapaista asunnoista, ja erityisesti huoneista, koska täällä on erittäin tavallista että opiskelijat vuokraavat vain yhtä huonetta (kerrostalo)asunnossa kokonaisen kämpän sijaan. Sovinkin sitten tapaamisen mahdollisen vuokranantajani kanssa lauantaille, joka oli ensimmäinen päiväni Tukholmassa. Tapasin vuokrananatajani ja hänen koiransa keskustassa, ajeltiin metrolla Bagarmosseniin katsomaan kämppää & huonetta jota voisin alkaa vuokraamaan, ja päätettiin että kokeillaan ainakin. Ja samassa paikassa asun edelleen! Eli sain siis onnellisesti vuokrahuoneen heti ensimmäisenä asuinpäivänäni täällä ilman että tarvitsi asua viikkotolkulla hostellissa tai olemattomassa teltassani yliopiston liepeillä - näitäkin on kuulemma tapahtunut.. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti