Terveisiä aurinkoisesta ja lämpimästä Tukholmasta!

Jep, kuvat otettu tänään... Tilanteen herttaisuutta lisää se että eilen satoi vettä koko päivän, ja nyt kevyeltä lumikerrokselta vaikuttava kohta voikin todellisuudessa olla vesilätäkkö johon uppoaa nilkkoja myöten.

Ja hei: tällaista viestittelyä täällä harrastetaan rappukäytävässä (viitaten eilen ainakin MTV3:n sivuilta löytyneeseen uutiseen) ;)

Maikkari taas loistossaan

Saanhan vielä tämän kerran valittaa Maikkarin nettisivuista? Tällä kertaa en kyllä ehtinyt mitään typeriä linkkitekstejä bongailla, kun alkoi muuten vaan suuresti ärsyttää. Luin Facebookissa eräs kaverini päivityksen siitä ettei uutisissa uutisoida mistään hyvästä koskaan. Hipsinpä siis Maikkarin sivuille bongailemaan että mistä nyt sitten on uutisoitu. Ja en tajunnut juuri mitään. Tai no siis sen että Pelicans on päässyt SM-liigan finaaleihin, mutta tuon uutisen alapuolella kirjoitetaan näillä otsikoilla: "Eroja vuoden 2004 järistykseen: näin katastrofilta vältyttiin", "UM: Suurten jälkijäristysten vaara olemassa", "Tsunamivaroitus on peruutettu", "Suomalaisperhe pakeni paniikissa", "'Hotelli heilui kuin korttitalo'", "Erittäin voimakas jälkijäristys iski", "Tsunamiaallot jäivät alle metrisiksi", "'Vesi vetäytyi kokonaan rannalta'", "Thaimaassa satoja suomalaisia", "Täällä jättimäinen järistys tapahtui", "Banda Acehiin pelastusyksiköitä", "Live-kuvaa Thaimaan rannalta".

Tuo kuvastaa aika hyvin sitä mietin juuri aamulla: että Maikkarin nettisivut muistuttavat enemmän jonkun huuhaalehden sivuja jossa "uutisten" ainoa tarkoitus on herättää ihmisissä paniikkia, uteliaisuutta, tai mitä vain suuria tunteita joiden avulla juttu myy. Eikö olisi ollut hitusen selvempää tehdä yksi "pääartikkeli" jossa olisi selitetty että Thaimaassa, Banda Acehissa, on 11.4.2012 sattunut tsunami, joka ei kuitenkaan aiheuttanut merkittävää vahinkoa. En tiedä pitääkö kaikki nuo tiedot edes paikkaansa koska en vielä lukenut yhtäkään noista jutuista joiden linkkitekstit luettelin, päättelin noiden hajanaisesti ripoteltujen tietojen perusteella että kaiketi jotain tuollaista on tapahtunut.

Toisaalta tuosta tulee kyllä olo että Maikkarin nettisivut on tarkoitettu telkkarissa lähetettävien uutisten "tueksi" - netistä asioista kiinnostuneet katsojat löytävät lisämateriaalia siitä mistä on lyhyesti puhuttu televisiossa. Kivat vaan niille joilla ei ole mahdollisuutta telkkarista kys. uutisia katsoa ja joiden nettikin on niin hidas ettei sen kautta mitään katsella - ei vaikka se olisikin teoriassa mahdollista.

Kaiken huippu on kuitenkin se että Maikkarin etusivun "sivupalkissa" on sikin sokin seuraavat linkit:
"Phuketin lentokenttä avautui tsunamivaaran jälkeen"
"Koskettava tarina: Mies joutuu lähtemään kolmannen kerran Karjalasta"
"UM: Suurten jälkijäristysten vaara edelleen olemassa"
"Nokian pörssiarvosta hävisi lähes kuudesosa"
"Suurlähettiläs: Järistysalueella ei tiettävästi suomalaisia"
"Tsunamivaroitus on peruutettu"
"Nuoret karttavat puolueita"
"Suomalaisperhe juoksi paniikissa pois rannalta"

Moniko noista linkeistä oikeasti kertoisi yhtään mitään jos nuo irrottaisi toisistaan? Ainakin kolmas, viides, kuudes ja kahdeksas ovat sellaisia joista ei kyllä tajuaisi mitään jos ei muusta sivulta tihkuvasta infosta olisi asiayhteyttä päätellyt. Huoh, siis oikeasti: "Suomalaisperhe juoksi paniikissa pois rannalta" - sattuiko perheen mökkirannasta löytymään kuollut ahven? Mistä rannalta, missä maassa, miksi...? Noiden linkkitekstien tarkoitushan on herättää lukijan mielenkiinto niin että niitä klikataan, mutta mietinpä vaan moniko avaisi tuon viimeisen linkin jos sivulta ei löytyisi muita tsunamijuttuja..

Okei, sori, tulevaisuudessa yritän jättää Maikkarin rauhaan ja kirjoittaa jostain muusta! Elämäni vaan on niin jännää että Maikkarista valittaminen on ainut kirjoittamisen arvoinen juttu ;) Kiitos joka luennolle tehtävien inlämningsuppgiftien + kahden ryhmätyön + yhden oman "artikkelin"...

Oleelliset kielipohdinnat part. x

Haha, pitäisköhän ihan tosissaan alkaa arkistoida (ihan vaan itselleni muistutukseksi: "alkaa tehdä", ei "alkaa tekemään") noita Maikkarin linkkitekstihassuiluja :D Ehkä ei, mutta tässä nyt kuitenkin taas pari:

31.3. bongattua: "Raskaana olevan Snookin kuppikoko kasvaa kuhinalla, katso". Millaista on kuhinalla kasvaminen?

Kuhinasta tulee kyllä mieleen nopeasti vipeltävät muurahaiset joten ehkä tuo voisikin olla ihan käyttökelpoinen sana tuossa yhteydessä, vaikka kohina mulle kyllä tulisi ensimmäisenä mieleen.. Toisaalta: miksi kohina ylipäätään tarkoittaa nopeaa / nopeutta? Kohinasta tulee mieleen lähinnä aaltojen tai radion kohina, enkä nyt tiedä minkä verran niillä on nopeuden kanssa tekemistä..

6.4. havaittu: linkkitekstinä "Mies kadotti kenkänsä ja itsensä – soitti hätäkeskuksesta apua", jutun otsikko: "Poliisi etsii kylmissään olevaa miestä - soitti itse hätäkeskukseen". Pakko kyllä myöntää että voi tuon linkkitekstin oikeinkin ymmärtää, mutta itse ajattelin heti ensimmäisenä että kenkänsä ja itsensä kadottanut mies oli sisällä hätäkeskuksen tiloissa soittaessaan apua. Voisikohan tuossa käyttää elatiivin (-sta) sijasta ablatiivia (-lta), ts. sanoa "soitti hätäkeskukselta apua"? Sitten ei ainakaan voisi ymmärtää että henkilö olisi ollut hätäkeskuksella soittelemassa...

Ja itseasiassa tuon itse jutun otsikonkin voisi ymmärtää niin että poliisi oli se joka soitti hätäkeskukseen miestä etsiessään.. Ihmettelen kyllä muutenkin miksi niin lyhyt sana kuin "joka" on korvattu viivalla (mikä tuon viivan nimi tuossa yhteydessä on?). Linkkitekstissä se on ihan perusteltu, mutta tuo otsikko on ainakin meikäläisen makuun vain outo tuon viivan kanssa - eikä nelikirjaiminen sana kaiketi otsikkotekstiä olennaisesti pidentäisi.

~~

Lisäksi eräs ehkä maailman oleellisin asia jota tuli taas mietittyä eräänä päivänä: ruotsin eftermiddag ja englannin afternoon olisivat suoraan suomeksi käännettynä "jälkeenkeskipäivä(n)". Itseasiassa tällä kertaa on logiikka ainakin meikäläisen mielestä indo-euroopan puolella, iltapäivä kuulostaa mielestäni siltä että sen pitäisi olla noin klo. kuusi illalla tms., ei esim joskus kahden aikaan. Ilta tarkoittaa kuitenkin vähän myöhempää..

~~

Entä miksi täällä eräällä kurssilla meille opetettiin että Stockholm on suomeksi Tukholma koska suomessa ei voi sana alkaa kaksoiskonsonantilla? Pari päivää sitten kuitenkin tajusin että alkaahan Sveitsikin kaksoiskonsonantilla - onko v sitten "puolivokaali" jollainen kenties olisi sallittu konsonantin kanssa sanan alussakin?

~~

Ja onko suomessa (/ Suomessa) etunimiä jotka loppuisivat n-kirjaimeen? Tai itseasiassa tuon n:n tilalla voisi olla aika moni muukin konsonantti.. S-loppuisia löytyy ainakin Joonas, mutta suurin osa äkkiseltään mieleen tulevista on kyllä vokaaliloppuisia, vieläpä a:han loppuvia tarkalleen ottaen.. Mietin siis ihan "alkuperäisiä" suomalaisia nimiä, jotka ovat jo vuosikymmeniä löytyneet nimivalikoimista. Yleensähän monet nimet on kyllä alkuperältään jonkin muun maalaisia mutta kaipa nyt esimerkiksi vaikka Maijaa voi aika suomalaiseksi nimeksi sanoa (vaikka se tuleekin Mariasta joka taas tulee jostain melkoisen kaukaa).

~~

Entäs aprilli sitten. Monessa eurooppalaisessa kielessä on ihan loogista että ensimmäisenä päivänä huhtikuuta, The First of April, kiljutaan "April april", ja jotain silli-kuravesi-lorua perään (paitsi että Wikipedian mukaan suomalaiset taitaa ihan yksinään läträillä sen kuraveden kanssa). Mutta onkohan joskus aikoinaan sattunut pieni ymmärrysmoka tuota perinnettä Suomeen siirrettäessä - muiden kielten logiikan mukaan Suomessa pitäisi toivotella huhtikuuta eikä aprillia, am I right? Jep, kyllähän se aprilli nyt paljon paremmalta kuulostaa eikä kaikkea tarvitse aina niin kirjaimellisesti ottaa, mutta mietin vain että moniko suomalainen liittää aprillin samalla tavalla huhtikuuhun kuin esimerkiksi englantilaiset ja ruotsalaiset joilla on yksi ja sama sana aprillille ja huhtikuulle. Ja voisiko suomi olla missannut koko jutun pointin (olkoot nyt joku kiltti ja kertokoot että pointille on suomenkielinen vastine, jooko?!), joka muissa maissa voisi olla ollut ikäänkuin huhtikuun, ja kevään, alun "juhlistaminen" sen sijaan että tarkoitus olisi aina ollut vain pilailla toisten kustannuksella..

Maikkarin otsikoinneista, psykolingvistiikkaa, opettaja- ja nimivalitusta..

Tämä on sitten hyvin sekalainen ja ainoastaan kieleen ja opiskeluihini liittyvä sekava postaus, ihan vain ennakkovaroituksena. Kuvat on otettu 23.3. yliopistolta + keskustasta + Bagarmossenista / lähistöltä. Jep, kunnollisempi kamera ei ole päässyt edelleenkään ulkoilemaan..

MTV3:n etusivulla bongasin linkin juttuun nimellä "Unohda dieetit ja yhdeksän muuta tapaa nopeuttaa rasvanpolttoa". Itse jutun nimi on kuitenkin täysin päinvastainen: "10 keinoa – näin nopeutat kehosi rasvanpolttoa!" Linkissä siis käsketään unohtamaan niin dieetit kuin rasvanpolttaminenkin, kun taas jutussa kehotetaan nopeuttamaan rasvanpolttoa. Ristiriitaista kenties?

Toisaalta linkki Eva Wahlströmistä kertovaan juttuun väitti (nyt kun vähän myöhemmin etsin linkkiä tuohon artikkeliin niin totesin että olihan tuo teksti jo ehtinyt vaihtua) että "Wahlström uupui treenistä – leikkii maaten poikansa kanssa". Olenko ainut jolle tuli ensilukemalla mieleen jotain vähemmän soveliasta tuosta "maata"-verbistä? (*) Jutun oikea luonne paljastui kuitenkin onneksi itse jutun otsikosta: "Treenaus uuvutti Eva Wahlströmin: En jaksa leikkiä pojan kanssa". Onkohan tuo kaksoispisteen perässä oleva osuus muuten sitaatti jonka ympärillä pitäisi olla lainausmerkit, vai eikö niitä yleensäkään käytetä otsikoissa?

Tiedän, ei todellakaan pitäisi vierailla Maikkarin sivuilla jos yhtään välittää rakkaasta äidinkielestään. Jos sivuilta löytyvät virheet eivät ole yllä kuvatun laisia niin sitten löytyy muuten vaan ajatusvirhettä tai kirjoitusvirhettä. Ja onko muiden silmiin pistänyt se että Halosesta julkaistaan Maikkarin sivuilla usein kuvia mahdollisimman epäedustavilla ilmeillä?

Kyllä, teen minäkin (paljon) virheitä äidinkielenikin suhteen, mutta en väitäkään itseäni ammattilaiseksi, jollaisia toivoisin kuitenkin MTV3:n leivissä työskentelevän.. Sitä ammattilaisuutta ei tosin kyllä kys. sivuston juttujen tasostakaan huomaa, pakko myöntää.


Lainasin myös kirjastosta äskettäin erään suomenkielisen kirjan josta ensimmäisen sivun luettuani en vain yksinkertaisesti voinut jatkaa. Se teksti oli kauheinta mitä muistan ikinä mistään kaunokirjallisesta teoksesta lukeneeni! Niiiin väkinäistä, töksähtelevää, aiaiai. Totesin tosin sitten että kirjan alkuperäiskieli ei ollut suomi vaan että se oli käännetty, joten ehkä en vielä menetä toivoani suomalaisen kirjallisuuden tason suhteen - vain käännetyn kirjallisuuden. Sotii kyllä sitä vastaan että itsekin haluaisin tulevaisuudessa ehkä mahdollisesti toimia kääntäjänä ainakin jonkin verran kenties (ai mitenniin en osaa päättää mitä haluan elämälläni tehdä), mutta ehkä pääsen tuosta kirjasta saamani trauman yli tässä parin vuoden aikana ennen kuin tästä koulusta / ohjelmasta valmistuminen kuuluu suunnitelmiin.

***


* Tuon lauseen "tvetydighet", siis tulkinnanvaraisuus tms., toi mieleen viime jakson psykolingvistiikan ryhmätyön jossa meidän ryhmä yritti selvittää mitä aivoissa oikeastaan tapahtuu kun luemme / kuulemme "tulkinnanvaraisen" (tvetydig) lauseen. Juttuhan liittyy siihen että kun aivot automaattisesti alkavat jäsentää lauseita (**) niin mahdollisesti jäsentäminen tapahtuu "moduuleittain" ilman että sanan merkitystä (semanttisia ominaisuuksia) otetaan huomioon jäsentämisen alkuvaiheessa.
Siispä jos lause on esim. "Calle läste boken som Lisa tyckte om i biblioteket" voidaan se jäsentää niin että prepositiofraasi (PP) "i biblioteket" liittyy joko ensimmäiseen verbifraasiin, VP:iin, (-> Calle läste boken i biblioteket) tai toiseen VP:iin (Lisa tyckte om boken i biblioteket). Kun lukija tietää sanojen merkitykset niin on suht selvää että "i biblioteket" viittaa tuohon ensimmäiseen VP:iin, siis että Calle luki kirjastossa eikä niin että Lisa tykkäsi kirjasta kirjastossa (koska tykätä-verbiä ei oikein voi kytkeä mihinkään paikkaan - miksiköhän tällaisia verbejä oikeasti kutsutaan?).
Moduulisiin "strategioihin" kuuluvan late closure -teorian mukaan uusin lauseessa ilmenevä "yksikkö", ts. sana, kytketään siihen yksikköön jota on viimeisimmäksi käsitelty, eli kun sanan semanttisia ominaisuuksia ei oteta huomioon niin tuossa esimerkissä PP liitettäisiin virheellisesti toiseen VP:iin, joka johtaisi "garden path" -efektiin joka aiheuttaisi sen että kun semanttiset ominaisuudet jäsentämisen toisessa vaiheessa otettaisiin huomioon niin koko jäsentäminen jouduttaisiin tekemään uudelleen alusta lähtien alkuperäisen jäsennyksen virheellisyyden takia.

Huutakoot "hip" se joka tajusi! :D Tai se jota kiinnosti yhtä paljon kuin meikäläistä - vastahan mä hehkutin miten tykkään koko tästä aineesta! Lukuunottamatta sitä fonetiikkaa, yhä edelleen. Harmi että psykolingvistiikan kurssin piti just se laitoksen vaikeatajuisin ja vähiten motivoituneen oloinen opettaja, odotin kurssia hirmuisella innolla (luinhan lukiossa niin koulukohtaiset kuin valtakunnallisetkin psykan kurssit) mutta kurssin aikana into laski kuin lehmän häntä, kunnes se sitten nousi taas kun väsäsin oman osani ryhmätyöstä kurssin viimeisellä viikolla ja aloin päästä kunnolla sisälle aiheeseen..


** Taas piti katsoa sanakirjasta: näitä iloja kun oppikirja on englanniksi, opiskelen muuten ruotsiksi ja yritän selittää asioita suomeksi. To parse = parsa = jäsentää - oodi kielemme ei-indoeurooppalaisille sukujuurille ja sille että emme ainakaan ennen halunneet lainata sanoja jos oli mahdollista tehdä niistä oma versio!)


*** Meinasin ihan unohtaa kaikessa tässä kieli-innostuksessani mainita, mutta meillä on semantiikkakurssilla ihan supisuomalainen opettaja, joka on asunut Tukholmassa syyskuusta lähtien. Ensimmäisiä tunteita kun huomasin että opettaja (****) on suomalainen olivat masennus ja turhautuneisuus. En halua kuunnella kun joku puhuu ruotsia suomalaisella "aksentilla", ts. aksentittomuudella ja ilman niitä ihania ihmeellisiä s-versioita joita en itsekään osaa lausua.
Puhun ihan varmasti yhtä huonoa ruotsia kuin kys. opettaja, mutta pointti on se että mun ei tarvitse itse itseäni kuunnella :D Rakastan kuunnella riikinruotsia ja yrittää samalla oppia itsekin puhumaan sitä, ja nyt puolet meidän loppukevään tunneista pitää suomalainen jonka puheista kyttään virheitä koko ajan. Itsekin teen kyllä ihan samanlaisia virheitä, mutta hei, en sentään ole opettaja yliopistossa! En haluaisi olla ilkeä ja uskon kyllä että kys. henkilö on luultavasti mukava suomalaisuuden rajoissa, mutta mua nyt vaan ärsyttää kun en saakaan kuunnella riikinruotsia koko aikaa :|
Opin kuitenkin jotain ihan uutta suomen kielestä eilen kys. opettajan tunnilla: yksi kiertoilmaus karhulle on metsän omena. Mietin koko eilisen päivän että mitäs hittavaista, termi "metsän kuningas" on kyllä tuttu mutta kun opettaja selitti metsän omenasta niin olin ihan että öööh. Sitten oli pakko tarkastaa maailman luotettavimmasta lähteestä (huomaa sarkasmi), Wikipediasta, ja ilmeisesti tuo ihan totta on.. Ei tosin vissiin mikään kovin uusi tai käytetty kiertoilmaus kun en ole ennen törmännyt? Tuon ansiosta opin kyllä myös että Ruotsissa hirvi on metsän kuningas karhun sijasta. Kiinnostaisi tietää miksi näin..


**** Opettajan nimi on muuten Matti. Onneksi ruotsalaiset eivät tiedä että Matti ja Maija on Suomessa sellainen typerä nimipari jota käytetään esimerkeissä yms. ja joka on osasyy siihen että vihasin nimeäni pitkään, nimim. ala-asteella yhden Matin kanssa samalla luokalla ollut Maija. Eikä sekään helpota maijojen elämää lapsena että löytyy Maija Poppanen, Maija Mehiläinen, Maija Maitoparta, mehumaija, Musta Maija.. Ja kun ala-asteen kirjahyllystä vielä löytyy Teemu-sarjan kirja jossa Teemu ja hänen siskonsa Maija hilluvat alasti ja vertailevat eroja siinä miten tytöt ja pojat pissaa niin hauskuus muille luokkalaisille on valmis, nimim. Maija jonka veljen nimi on Teemu.. (Että kiitos vaan porukat :D)
Onneksi ulkomailla olen alkanut päästä eroon tuosta suuresta katkeruudesta nimeäni kohtaan, muualla sillä ei ilmeisesti ole samanlaisia kytköksiä ja ainakin Euroopassa useimmista kielistä löytyy jonkinlainen versio kys. nimestä niin ettei sitä edes sanota kovin väärin yleensä. Kirjoitusasu kyllä vaihtelee Majasta Maiaan ja Mayaan, ts. kaikkia muita variantteja näkee paitsi sitä oikeaa, mutta mitäs pienistä. Tai no Majiaan en kyllä ole vielä törmännyt, sitä odotellessa!

Opiskeluintoa!

Kun huomenna alkavan kurssin opettajalta tuli sähköpostia että "lukekaapa oppikirjan ensimmäinen kappale ja tehkää siihen liittyvät kuusi tehtävää ennen ensimmäistä tuntia" niin ajattelin että tämä kurssi ei ala eikä pääty iloisesti. Nyt oon kuitenkin vääntänyt noita tehtäviä jonkun aikaa ja ihan hauskojahan nää onkin! Vai lukeeko tätä joku jonka mielestä tämä ei olisi mielenkiintoista?! (Vissiin aika monikin, I know..)

Katsokaa nyt vaikka kahta vikaa tehtävää (aloitin niistä, ensimmäiset ei niin kiinnostaneet) jotka löytyy ihan lopusta! Jos päättelin ihan oikein niin "The women hit [PAST] the man" olisi Ayacucho Quechua -kielellä "Warmi runata dalirqaku". Onko hei vähän siistiä käsitellä tuollaisten ihmeellisten kielten kielioppia ja käyttää omaa pääkoppaa sen päättelyyn miten eri kielet toimii? No on siistiä, ainakin meikäläisen mielestä!

Viime jaksossa huipuinta oli esim. Ikean Annan kanssa puheleminen (opettaja totesikin että mahtaa tuon kehittäjillä olla mielenkiintoista lueskella esitettyjä kysymyksiä aina kun datalingvistiikan ryhmä on käynyt vähän testailemassa), kun piti luoda parserille säännöt ihan itse niin että se osasi niiden sääntöjen perusteella koota rakennepuut (strukturträd) oikein tietyille lauseille, ja itseasiassa lähes joka tunnilla päästiin testailemaan tai katselemaan jotain jännää. Ennen datalingvistiikan kurssia olin ihan varma etten tulisi tajuamaan hölkäsen pöläystä, mutta opettaja piti huolen että blonditkin pysyivät kärryillä eikä ollut yhtään tylsää tuntia koko kurssin aikana.

Hauskaa on muuten tuon Ikean Annan reagointi kun vertaa ruotsalaista ja suomalaista Annaa (löytyy siis suomenkielisen Ikean etusivulta vasemmasta alareunasta) keskenään. Kun suomalaiselle sanoo kohteliaisuuden niin vastaus on "Kiitos! Kuinka voisin palvella sinua IKEA-asioissa?". Kun ruotsalaiselle sanoo vastaavasti, saa vastaukseksi "Jag älskar komplimanger!" Kun kysyy osaako suomen Anna ruotsia, vastaus on "Osaan ja ymmärrän suomen kieltä ja sanavarastoni karttuu päivä päivältä", ruotsalaisen vastaava vastaus suomenkielentaitoa kysyttäessä on "Jag har inte besökt alla de nordiska länderna." Heipatessa suomalainen vastaa "Hei, hei! Nähdään taas", ruotsalainen taas "Hej då! Tack för att du tog dig tid att tala med mig." Jotkut jotka kokeili muitakin kieliä totesi että kaikkien maiden "Annat" käyttäytyy kyllä aika kansalaisuudelleen ominaisesti - ei tietysti ole yllätys kun maanmiehethän noiden parissa väkertävät.

Ja toinen hauska juttu: Cleverbot on eräs datalingvistinen sovellus jonka kanssa voi keskustella englanniksi, ja noista keskusteluista Cleverbot oppii uusia sanoja jne. Tällä videolla kaksi moista ohjelmaa on laitettu puhelemaan keskenään, varsin mielenkiintoinen keskustelu...

Joo, saa haukkua nörtiksi tai miksi vain, oon vaan ollut viimeaikoina niin innoissani opiskelusta (useimmiten tosin tasan niin pitkään kun ei ole ollut pakko tehdä jotain) että eipä meikäläistä moinen hetkauttaisi! ;) Ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä että ihan sattumalta pölähdin oikealle alalle, vaikka en tiennyt lingvistiikasta oikeastaan muuta kuin että se liittyy kieliin ennen kuin aloin sitä opiskella.. Hehe, saas nähdä mikä on mielipiteeni sitten syksyllä kun koko syyslukukausi on pelkkää fonetiikkaa.....

Eikä tää opiskelu muuten ainakaan turhan rankkaakaan ole, luentoja on koko loppukevään ajan joka tiistai ja torstai kymmenestä kahteentoista + yhdestä kolmeen. Ja parina viikkona kevään aikana on vaan yhtenä päivänä luennot. Tietysti voi olla että meidän päänmenoksi on suunniteltu muutakin kivaa tehtävää kuin noita inlämningsuppgifteja ja ryhmätöitä luentojen lisäksi, itken niitä sitten..

Opiskelu- / työiloa teille mahdollisille lukijoillekin!

Kulttuurierojen häivähdys

Hyvää Marian ilmestyspäivää, eli näin ruotsalaisittain våffeldagia, joka on siis omistettu vohvelien syönnille. Mistäpä pepparkakans ja kanelbullens dagia juhlistava kansa ei keksisi syytä leivonnaisilla herkutteluun, onhan lussekatit Lucianpäivän olennaisimpia osia ja laskiaistiistain nimi on itseasiassa läskiäinen, fettisdag. Kuulemma våffeldagin nimi tulee siitä että joskus Marian ilmestyspäivää kutsuttiin vårfrudagiksi (koska Maria oli "vår fru", meidän rouvamme, tai kevään rouva, mutta veikkaan ensimmäistä) mutta väärin kuultuna se kuulostaa voffeldagilta ja tsädäm, siinäpä loistava syy käyttää yksi päivä enemmän vuodesta leivonnaisten herkutteluun!


Itse olen kuitenkin edelleen niin kulttuuriin sopeutumaton etten ole syönyt yhtäkään vohvelia tänään, vaan käyttänyt aikani kesätyöhakemusten rustaamiseen, saksankielisen kirjan lukemiseen, loppuviikosta olleiden psykolingvistiikan ryhmätyön / esitelmän + datalingvistiikan tentin aiheuttamien univelkojen poisnukkumiseen ja aurinkoisessa kevätsäässä ja +12 asteen lämpötilassa ulkoiluun.


Perjantaina "after tentanilla" eli baarissa varsin monen luokkalaiseni kanssa istuskellessa sain vahvistuksen luulolleni että Riika tosiaan on suositumpi risteilykohde ruotsalaisille kuin Suomi, ja kuulin kauhistelua niin siitä että Suomessa yliopistoihin on pääsykokeet kuin siitäkin että Suomessa on peliautomaatteja kaupoissa. En itseasiassa tuohon viimeisempään asiaan ollut koskaan täällä kiinnittänyt huomiota, mutta kun eräs Helsingissä käynyt luokkakaveri siitä mainitsi niin tajusin että eihän täällä tosiaan taida peliautomaatteja kaupoissa ollakaan - Suomessa ne on niin osa arkipäivää ettei osaa ajatellakaan että ne olisivat jotenkin huono asia esim. koukuttavuutensa takia. Mutta toisaalta, itse katselin joskus vissiin joulukuussa huuli pyöreänä ja silmät pullistellen kun T-banassa vastapäätäni istunut nainen kaivoi laukustaan nuuskarasian ihan arkipäiväisesti ilman piilottelun häivääkään.

Tiedä sitten kumpi on pahempi, peliautomaatit vai nuuska (julkisilla paikoilla)..


En ole ulkoiluttanut kameraani keittiötä pidemmällä piiiitkään aikaan, joten kuvituksena vähän kevät- / värifiilistelyä sisätiloista.

20.2. oli ensimmäinen päivä kuukausiin kun aamuaurinko taas paistoi huoneeseeni edes hetken, tällä viikolla se on herättänyt meikäläisen kuuden aikaan muutamanakin aamuna..

Kolla!

http://youtu.be/FvqBqcSe8oo

Yliopistolla kuvattu video (jota ei saa kuin linkitettyä)! Suunnilleen toisesta minuutista eteenpäin kuvattu Södra Husetissa, "meidän kerroskin" eli C-talon kolmas kerros vihreine seinineen on päässyt myös mukaan, jeij! (Okei myönnetään, ei meillä tuon pääkäytävän varrella enää oo tunteja kun siinä on vain isoja luentosaleja ja meidän ryhmä on vaan pienentyny ja pienentyny tässä kevään kuluessa, mutta kuitenkin...)